Reissu

Kavimme reissun Summer Servicessa Wachingtonissa. Matkalla kilometreja tuli ehka noin 4000 km. Pysahtymisineen se tarkoitti ajallisesti pidempaa reissua jo yhteen suuntaan kuin lentokoneella matkustaessa Suomen ja Kanadan valilla. Matkat ajettiin yhtasoittoa Outlookista Vancouveriin, yon jalkeen Longviewiin ja sitten kun lahdimme takaisin taas Outlookkiin. Ihmeen hyvin kestin matkustamisen.

Lahto sekamelska

Matkalle lahdimme 30.6 tiistaina. Lahto oli melkoinen sekamelska. Meidan piti lahtea jo illalla 7-8 valilla lopulta lahdimme puol ykstoista. Eras poika ei ottanut passia mukaan lahtopaikkaan ja sita piti sitten lahtea tuomaan hanen kotoa. Taalla ei nimittain ennen tarvinnut passia USA:n puolelle, jos oli kanadalainen. Meita lahti kaks autollista toinen poikia ja toinen tyttoja yhteensa 15 henkea. Autot olivat siis ihan taynna tavaraa ja kun tarvitsimme kumpaankin autoon kattopoksin ja toisen lainattavan poksin avaimet olivat eraan perheen aidin taskussa tunnin ajomatkan paassa ja sillei, niin oli siina selvittamista, ku piti miettia, et pitasko viela vuokrata isompi auto, et mahtuu kamat kyytiin.

Auto

Automme oli sellainen hyvin varustettu Fordin ehka joku oisko katumaasturi vuosimallia 2009. Siina oli nahkapenkit, peruutuskamera, jota piti tietysti testata vahan isommilla nopeuksilla, paljon automatiikkaa ja videot, joita ei kaytetty. Matka seura oli mukavan lepposa tosin monista vitseista ei ymmartanyt mitaan, mita nyt pojat valilla aina vitsaili mulle. Hauskaa oli myos kun tytoilta loppu heti alkumatkasta bensa. Siina sitten odotettiin 45 minuuttia, et yks auto toi lisaa bensaa.

Boyd matkustaa auton lattialla maaten

Janiakin vasyttaa. Tais nukkua suurimman osan matkasta

Kalliovuorten lapi

Kalliovuoret oli hienot varsinkin alkumatkasta, kun ne alkoivat. Menimme siis ensimmaisen taipaleen Kanadan puolella, jossa Kalliovuoret ovat korkeampia. Rapsin kuvia auton ikkunan takaa melkoisen maaran. Niin mitenka lie lasin takaa onnistuneet yli sadan kilometrin vauhdista.

sinne
takaisin


Vancouver

Saavuimme yon jalkeen illalla Vancouveriin, jossa oli Kanada paiva, kulkue ja ilotulitus, jota seurasi 400 000 ihmista. Tosin kaupungissakin asui 3 milj. ihmista. Olihan se pienempiin kaupunkeihin nahen melkoisen suuri yli 60 kerroksisineen peililasi kerrostaloineen. Siela oli oma kiinalaiskortteli ja voi sanoa, etta niita kiinalaisia oli kaupungissa tosi paljon. En tiia saattoi olla enemmisto ryhma. Yovyimme hotellissa yhden yon ja aamulla kiertelimme jossain satamassa.

nakyma hotellin parvekkeelta

Tassa kaikki muut seurueesta paitsi mina






ilotulituksesta

Summer Service

Sielta sitten Summer Serviceen torstai iltana. Ne kesti oikeestaan perjantai aamusta sunnutai aamuun. Oli mukava olla siela. Ne oli erillaiset kuin Suomen suviseurat vakea ehka enimmillaan yli 1500 henkea. Ne oli sellaisella isolla koululla. Ruoka oli pelkkaa pikaruokaa. Rupes jo allottaa, kun hampurilaisia oli vetanyt jo melkoisen maaran. Puheet tulkattiin suomeksi ja niita saattoi olla kolmekin perajalkeen. Hannisen Tuomas oli yksi puhujista. Sitten oli alutus ja keskustelu aiheesta musiikki, mika oli tosi hyva. Minua huvitti kun siela myytiin arpoja yhessa huoneessa, missa oli myos kirjamyynti ja Togolaisten myyjaistuotteita. Ostin sikalaisen uuden siionilaulut virsikirjan. Taalla ollaan tosi tyytyvaisia uuteen kirjaan, joka on ollut jo tekeilla jo 20 vuotta (tekijanoikeudet). Paljon samoja lauluja, mutta myos joitain joita ei loydy suomalaisesta. Vahemman lauluja siina on. Siina on mm. Tuhansin kielin oi jos voisin laulu ja varmaan paljon muita, joista en tieda. Seurojen ajan oli yli 30 asteen helteet. Illalla oli mahdollisuus pelata lentopalloa koulun kentalla. Yota taalla ollaan muiden kodeissa Summer Servicen ajan, eika siita perita hintaa.

seurasalista\voimistelusalista

Seurojen jalkeen

Kun Summer Servicet loppuivat nuoret keraantyivat yhteen paikkaan pelaamaan lentopalloa ja viettamaan aikaa. Itekki kavin yhen kerran pelaamassa ja ei oikein sujunu, ku ei oo pelannu koko kesana. Siella pelattiin nurmella. Kenttia oli kaks ja oli varauslista ja sai jonottaa pitkaan.

Takaisin

Kahentoista aikaan illalla sitten startattiin ja paahdettiin kohti Outlookkia. Tytot sai sakot matkan varrella, mitka taallapain ei ilmeisesti ole ihan halpoja. Reissun aikana kavimme sitten vaikka kuinka monessa pikaruoka paikassa. Taalla ketjuja taitaa olla pilvin pimein ja pikaruoka kulttuuri voimissaan. Eraassa pikaruokapaikassa vieraillessamme tytot saivat ravintolasta pienen lahjan. Siina oli joku teksti, jotain sellaista, etta tallaista lahjaa, et ole koskaan saanut ja niin edespain. Yks avas sitten sen ja sielta loytyi puupalikka :)

naa on kanadalaisia pannukakkuja joita oli aluks hirvea pino. Ei kyl veda vertoja Suomessa maistamiini.

Oisko se siina taa reissu kuvaus. Ihan vasymys iskee, ku muistelee.