Olen matkalla 30.6-5.7

Eli ei kannata vaivautua blogiini katsomaan olisiko siella mitaan uutta.

Sauna

Lustigeilla on myos sauna kuten aikaisemmin mainitsin. Saunassa ei ehka ole maailman nopeimmin lampiava kiuas. Kiuas on iso ja sinne mahtuu yli metrista halkoa. Lammittamiseen menee reilusti yli tunti aikaa. Oikeata kiukaan kuumutta kuunnellaan oikeanlaisesta soundista, kun kay lisaamassa puita ja heittaa vahan vetta kiukaalla. Puut haetaan pihapiirista, jossa on paljon puita. Kirveella hakataa kuivia oksia tai kerataan niita maasta. Jos haluaa urheilla voi vetaa 7 metrisia puita perassaan ehka joku 400 metria. Aikaa palaa kivasti ja tulee hiki 30 asteen lampotilassa. Suosittelen tata vaihtoehtoa sen takia, etta voi tutustua siihen millaista elama oli ilman hevosia. Helpommalla paasee, jos hakee puut lava-autolla. Sitten puut pitaa pilkkoa, mika on kans melko tyolasta, kun jotkut puut ovat kovia ja moottorisaha on rikki. No ku kaikki on valmista ja paasee saunaan. On se mukava. Yksi mita jaan varmasti kaipaamaan on saunan jalkeen vilvoitteleminen lampimassa tuulessa pimenevassa illassa. Lammin tuuli on jotain tosi hienoa :)

Kielen oppimisen lyhyt historia :) suurta draamaa

Lahtotaso

Joitain voi kiinnostaa ihan kokemuksena, mita on kielten oppiminen ulkomailla ja miten se on edennyt kohdallani. Kun saavuin tanne, en ymmartanyt paljoakaan. Olen aloittanut kielten opiskelun vasta ylaasteella, koska opiskelin vastaavasti ruotsia ala-asteella. Lisaksi menetin motivaation jo ala-asteella kieltenopiskeluun. Ajattelin, etta hakeudun johonkin tyohon missa ei tarvitse englantia. Ylaasteella en saanut oikeastaan minkaanlaista pohjaa englannin taidolleni ja lukiossa olin viela enemman hukassa. Hapesin ja katsoin kelloa milloin tunti loppuisi. Eihan sita niin kielta opi sitten millaan, kun on jarrut paalla. En kaynyt lukiota sitten loppuun. Tosin se ei johtunut koulu menestyksesta. Mainitsen vain taman siita syysta, etta tiedan, etta lukiossa loppujen lopuksi pitaa oppia aika paljon kielta verrattuna siihen kouluun mita sen jalkeen kavin. Siis pohjat oli tosi huonot. Tahdon talla vain kannustaa ihmisia opiskelemaan kielta.



Pakko oppia

Sitten aloin opiskelemaan kauppatieteita. Enaa ei ollutkaan mahdollista luistaa kielten opiskelusta. Kauppatieteisiin kuluu paljon kielten opiskelua. Luentoja, ryhmatoita ja keskusteluja kaydaan englanniksi. Menin mm. viime kevaana kurssille, joka mielestani piti olla suomeksi.
Sitten puhuttiin vain englantia. Luennoitsija oli viela keksinyt loistavan opetusmuodon. Jokaisen piti esittaa kysymyksia tai ajatuksia hanen kertomistaan ajatuksista omalla vuorollaan. No ma en ymmartany mita se oli puhunu, niin en voinu vastatakaan. Istuin kuitenkin luennon loppuun, mutta oli se helteista. Ymmarsin viimeistaan tassa vaiheessa minun on osattava kieli.

Hyvia kokemuksia

Kielten opiskelu ei kuitenkaan saisi olla vain pakko. Hommat ongelmani suhteen rupesivat rakentumaan parempaan suuntaan, kun aloitin saksan opiskelun. Uskalsin lahtea mukaan kun ajattelin, et muutkaan opiskelijat ei ois niin hyvia. No ma olin varmaan huonoimpia ja oli raskasta opiskella, mutta silti huomasin, et mahan opin. Ja mua ihmetytti, etta ymmarsin jopa mita tunnilla puhuttiin saksaks. Nimittain ylaasteella en ymmartanyt yhtaan englantia tunnilla. Se oli vain eri fiilis ja tulos oli toisenlainen.

Enkkupiiri

Juteltiin kerran poikien kans muuten vaan kielten opiskelusta. Sitten puhuttiin, et olis joku piiri, mis vois opiskella. No sitten me saatiin Lustiigin Katriina vetamaan meille enkkupiiria. Kokoonnuttiin kerran viikossa, jos kerettiin. Aluksi oli tosi vaikeeta, sitten pystyin sanoa jotain ja loppujen lopuksi opin aika paljon jo vuodessa.

Kanadassa

Sitten saavuin tanne Kanadaan ja tuntui, et lahti ihan nollasta. Vaikka tietais sanoja, mutta jos ei tieda miten ne lausutaan niin tyhjan kanssa se kuunteleminen on. Sanojakaan en kylla paljon tienny. Nyt on oppinu perus asioita ilmaisee ja pystyy kaymaan keskusteluja. Pojat sano, etta osaan nyt paljon paljon paremmin, kuin tullessani. Se on kiva kuulla. Itse on vaikea huomata, kun vauhti on niin hidas. Turha on kuitenkaan kuvitella, et paljoa osaan. Kyl ma sen tiian, ku vastaa puhelinmyyjalle, niin kyl se on viel vahan. Mutta sita ku jatkaa ja pitaa aktiivisena kielta, niin se vaan kieli paranee.

Tyytyvaisyys

Opistossa kielten opettaja antoi minulle hyvan neuvon. Ala sure mita, et osaa, vaan oli iloinen siita mita opit. Silloinhan mennaan vain eteenpain. Silloin ei kaikki voimat mene siihen, etta raahaa kaikilla voimilla mukana sanoja mina en osaa. Tyytyvaisyys ei tarkoita sita, et sanois nyt olen tyytytvainen ja lopetan, vaan nyt olen tyytyvainen ja tahdon sen takia jatkaa.

Tuntematon mies

Tanaan vahan pelastyin, kun pihaan ajoi auto, josta nousi tuntematon mies. Sen mukana oli Chef Lustigeiden koira, joka oli karannut ja ollu varmaan yli paivan hukassa. Tervehdin miesta, kerroin etta olen Suomesta, en ymmarra hyvin englantia ja ettei Lustigin perhe ole kotona. Se oli kai vahan vihainen. Se sano jotain kaulaketjusta (chain) ja ei enaa lisaa (any more). Silla oli kaks jakoavainta kadessa, se oli laittanut Chefin kaulan ymparille uuden metallisen ketjun ja sitten se pultas koiran kiinni pultilla siihen ketjuun, joka oli puussa kiinni. Sen saa irti, mutta mies tarkoitti kai, etta koira pysyy siina. Sanoin sille anteeksi ja sanoin, etta jos se kirjoittais viestin, jos sil ois jotain tarkeaa sanottavaa Lustigeille. No se kirjoitti vaan tsekkaa punkit koirasta ja oman nimensa. Vahan huvitti.

Se ei kylla huvita enaa yhtaan, jos se tuo uudestaan sen koiran takas. Chef ei nimittain viihy siina ketjussa, vaan rupee uliseen. Toivottavasti asiaan loytyy ratkaisu.

Voitto

Taas yksi hiiri vahemman. Voiko enaa paiva paremmin alkaa, kuin etta hiiri napsahtaa hiirenloukkuun, jossa mukavasti lukee Victor eli voitto. Kuvaamisessa olen siirtynyt myos uusille urille. Olen kuvannut rautaromua. Ennen olisin ajatellut sen turhan paivaiseksi, mutta esimerkiksi ensin ruostuneessa ja sitten totaalisesti heina-maapalossa kuolleen auton pelti on taynna mita ihmeellisimpia kuvioita tai lava-auto jostain historian takaa. Toisaalta myos aiheet kesa, jota mielestani kuvaa aika hyvin tuulessa heiluva ruoho ilta-auringossa tuo varmasti muistot kesasta myos talvella voimakkaasti mieleen.



Eli tassa on palaneesta autosta tulen ja ruosteen kirjailemaa peltia vahan malliksi, kun ruvetaan tyostaa kuvaa makro-objektiivilla saadan varsin hienoja kuvia.


Yritan kuumeisesti suunnitella reissua Kalliovuorille ja sinne pain. Riippuu vahan kuinka nopeasti luottokortti lentaa, vai paaseko muiden kyydeilla. maps.google.com voi loytaa jopa aika hienoja kuvia kalliovuorilta. Pirtaa vain reitin ja kattoo vahan ennakkoon, mita tuleman pitaa. Siina rupee jo vahan haluttaa lahtee liikkeelle.

Kommentit

Vanhempiakin artikkeleja saa kommentoida, silla ajattelin tulostaa taman blogin itselleni muistokirjaksi. Kiitos kommenteista. Nyt pitaa menna ripustaa pyykit.

Juhannus

Taalla ei vieteta juhannusta. Hyvaa juhannusta kuitenkin Suomeen. Olen kuitenkin leirilla taalla Juhannuksena, et on varmaan mukavaa.

Maatilalla

Toi koira joka on tos kuvassa oli vahan paasta vialla. Aina ku yritti lahtee liikkeelle mopolla, se rupes puree mopon etukumia. En tiia mita se oikein ajatteli?
Maatilalla oli paljon lampaita. Oli huvittavaa seurata, kun Peter matki lampaita vaikka kuinka kaun ja ne vastas aina baa a baa a. Ei kyl oikeen ois voinu erottaa kumpi siella maakii lammas vai Peter
Taa on iso lammaskoira. Oiskohan lajinimi ollu joku mountain shepherd.

Maatilalla oli muutenkin mukava kaya. Pelattiin pelia, jossa kaks kaveria yrittaa jattaa trampoliinin paalla hyppivia tyyppeja pallolla heittaen paastakseen itse trampoliinille. Pallolla piti osua samalla heitolla ensin trampoliinilla olevaan ihmiseen ja viela sen jalkeen saman heiton piti osua trampoliiniin. Siina tuli kyl tosi hiki, ku oli niin kuuma ilma muutenkin. Kavin itse kaks kertaa pulahtamassa lammessa. Peter ja talon poika kavivat varmaan yli kymmenen kertaa. Ma en kylla ymmartanyt, miksi pojat olivat minuutin maatilan pihassa edellisen reissun jalkeen ja lahtivat sitten uudestaan uimaan. Vesi oli muuten tosi lammin ja niin ollen mukava.

Kuvia ja niiden selityksia 1

1. kuvassa hajotan, jonkun pikkusen polkupyoraa. En onnistunu. Kukkarolle mukavampi vaihtoehto.

2. kuvassa on kadenvaanto Leilan (Jussin vaimo) ja Henrin valilla. Kaikki lahti siita, etta Peter 11v ja Karl vajaa 16v. kilpailivat kumpi vetaa enemman vatsoja. Peter voitti sen kilpailun. Ja kun Karl ei parjannyt siina piti siirtya seuraaviin lajeihin. Lopulta Karl vaansi katta Leilan kanssa matolla vasemmalla ja oikealla kadella vuorotellen ja kun havisi molemmilla sama piti uusia poydan aaressa, mutta asia ei parantunut. (Kuvassa Henri ei Karl)
3. Kuvassa perinteinen hetki paistetaan pihan nuotiolla makkaraa. Monesti taal sen jalkeen paistetaan myos marc medaleja eli sama aisa kuin Vaiski vaahtokarkit.

4. Karl korjaa ruohonleikkuria
5. Henri soittaa Marialle (tyttoystava)

crokinole

Jos jotain kinnostaa hyva "lautapeli", jonka voisi vaikka itse tehda, niin crokinole olisi yksi varteenotettava vaihtoehto. En ole ainakaan itse pelannut pelia Suomessa. Kanadassa se taitaa olla aika yleinen. Kuluu sarjaan korona ja muut sellaiset. On kylla ihan erilainen peli kuin korona. Kay katsomassa linkki http://www.crokinole.com/, jos ja kun olet kiinnostunut pelista.

Pelasin sita eilen ensimmaista kertaa. Oli ihan mukavaa. Uskon, etta peli muuttuu todella hyvaksi, kun pelaa enemman ja on tasainen vastustaja. Pelissa nimittain vaaditaan sorminapparyytta (ei tarvitse keppeja), tarkkuutta ja taktikointiakin.

Pelin saannot ovat yksinkertaiset. Opin ne ekan pelin aikana. Eli yksinkertaisuudessaan. Kaksi pelaajaa ja kummallakin on yhta monta kiekkoa, joita ammutaan vuorotellen sormella oman neljannessektorin ulommalta viivalta kohti keskustaa tai minne ne haluaakaan sijoittaa. Seuraavan pelaajan on aina osuttava edellisen pelaajan kiekkoon, jos edellisen pelaajan kiekko on pelialueella. Jos pelaaja ei osu edellisen pelaajan kiekkoon pelialueella poistetaan hanen oma kiekkonsa pelialueen ulkopuolella olevaan ranniin(tama tekee pelista haastavan). Pelilaudan keskella on kuoppa (pystysuorat reunat), jos saa sinne kiekon on se 20p. arvoinen. Kiekko nostetaan pois syvennyksesta sen jalkeen, jos on saanut sen siihen(pista talteen, etta muistat, sen olevan se 20p.)(muilta pelialueen paikoista ei nosteta syrjaan pelin aikana, paitsi myohemmin sanon lisaa..) Syvennyksen jalkeisesta alueella olevasta kiekosta saa 15p. seuraavasta 10 ja viimeisesta 5p. On kuitenkin muistettava, etta pisteet lasketaan vasta sitten, kun kaikki kiekot on ammuttu ja vain toinen saa pisteita yhdesta erasta. Eli paremman pelaajan pisteet-huonomman pelaajan pisteet= ne pisteet, jota parempi pelaaja saa pisteita erasta. (laskemista siis voi pisteen laskun yhteydessa helpottaa poistamalla kentalta pelaajien samanarvoiset kiekot). Pelia pelataan niin kauan, etta jompikumpi saa 100 tai yli 100p. Viela lisatarkennus pelialueeseen eli pelialue on kauipana keskustaa kiertava keha. Jos jommankumman pelaajan kiekko osuu talle viivalle tai ylittaa sen(vaikka palaisikin kentalle), poistetaan se ranniin, eika siita saa pisteita. Lisaksi 15p. alueen ulkoreunalla on keppeja tai paallystettyja ruuveja (ei ruuvin kierteita haittaamassa pelia), mitka hankaloittavat pelaamista tuntuvasti.

Joo ei ole helppoa saantojen kirjoittaminen, mutta kysykaa, jos ootte kiinnostuneita. Me pelattiin sillein, et oli 11 kiekkoa molemmilla.

Toivon, kun palaan Suomeen siella olisi enemman crokinoleja, jotta voisin ottaa matseja. Itse olen aika pelihullu ja tykkaan kokeilla uusia peleja. Tassa pelissa on haastetta ja kehittya voi vaikka kuinka paljon eli hyva peli. Kunnon taisteluja. Mika on parempaa, kuin voittaa kaveri tasaisen pelin jalkeen :)

Eli nyt on mahdollista kommentoida ilman rekistorointia

Eli mulla oli vaarat asetukset. Kommentoikaa, kysykaa..!

Kangastuksia Kanadassa

Onko ensimmaisessa kuvassa sinun mielestasi mitaan erikoista?

Ainakaan itse en ole nahnyt moista koskaan ennen luonnossa tai havainnut ilmiota, joka nakyy kuvassa. Asiaa ei tosin voi huomata ilman selitysta. Kamerassa moista ilmiota kaytetaan kokoajan hyvaksi. Eli puhutaan aukoista eli pienesta reijista. Eli kuva on otettu jostain seittemasta metrin etaisyydelta suhteessa kuvassa nakyvaan punaiseen isoja valkoisia palloja sisaltavaan oisko maatalouskoneen yhteen osaan. Joka tapauksessa pallot nayttivat sita isommilta, mita kauemmas niista meni. Niiden maara samalla vaheni. Eli oikeasti tuossa maatalouskoneessa oli pienen pienia reikia. Ehka alle 2mm ja kun seisoi vaikka kymmenen metrin paassa reiat nayttivat kymmen senttisilta palloilta. Eli syntyi ilmio missa pienesta reiasta valo leikkaa ristiin heijastaen kuvan vaarten pain (koska nakyy vain valkoisia ympyroita, niin ei voi huomata kuvan kaantymista.

No sitten toinen kuva. Kysymys insinooreille. Miksi lampaan silmien pupilli on muuttunut siniseksi salamalla kuvattaessa, vaikka ihmisen silmat muuttuvat vastaavassa tilanteessa punaisiksi?

Juttuja saa myos kommentoida

Se olis mukavaa, ettei tarvi yksin puhua vai eiko uskalla

Hiiria repussa, laukussa ja joka paikassa

Jotain vilahti lattialla. Kun olen yksin kotona rapina ei rauhotu. Avaan kamerarepun hiiri hyppaa esiin. Aahrg. Lahietaisyydelta iljettava otus janopea kuin mika.

Mutta taalla on nerokas hiiriloukku. Ei tarvitse hiirien lisaksi pyydystaa omia sormia. On vain pala muovia vastustamaton haju ja liimaa. Hiirilla ei ole mahdollisuuksia. Nuijanukutus on varmuus, kun kerran on joutunut satimeen

Kaksi koiraa

Buffalo palaa naapurista.

Perheessa, jossa asun, on kaksi koiraa. Koirat ovat molemmat uroksia. Se aiheuttaa valilla niitten valilla tappelua. Kun astuu pihalle molemmat koirat haluavat, etta vain ainoastaa sita yksin silitetaan. Antavat tassua, nuolevat ja hyppivat paalle. Pimeessa on varsinkin haastavaa silittaa molempaa koiraa sammaan aikaan, ku ei naa sit yhtaan mitaan. Kun lahtee kavelemaan pihasta koirat lahtevat heti mukaan. Juoksevat kuin hullut pikkulintujen perassa ja melkein saavat kiinnikin ne.

Toisen koiran nimi on Buffalo. Se kay lisaksi morjestamassa laheisen maatilan naaras koiria. Sitten se pitaa hakea autolla naapurista. Ja rapasine tassuineen auton takapenkille istumaan. Niin. Voihan jaljet pyyhkia.

Funday

eli viimeinen kuva on kananmunanheitosta, jos pienesta kuvasta saa selvaa. Tasta mentiin viela aika paljon kauemmaksi parista.

Taal oli kirkon Funday. Se ei ollu ihan myyjaiset, vaan sellainen, et oli eri tapahtumapisteita. Ensin kun sinne mentiin ostettiin lippuja, joilla sitten maksettiin eri pisteilla. Funday oli todella hauska ja tapahtumapisteet mukavia. Kuvasin siel aika paljon, mutta en osallistunu hirveen moneen pisteeseen. Yks mihin osallistuin oli sellainen, et oli kahen litran limsapulloja maassa ja sitten piti heittaa sellaisia kumirenkaita pullonsuun ymparille, jos onnistui sai pullon omaksi. Itse yritin aika monta kertaa, ilman tulosta. Lopulta ulkoistin homman ja pulloja rupes tulee.

Oli hevosenkenganheitto turnaus, pommpulinnaa, ammuntaa, pylvaaseen kiipeemista, golf(ei oikee), vedenkuljetusviesti vuotavilla ampareilla ja sitten oli mm. kananmunan heittoa, jossa syoteltiin heittamalla pareittain toisille kananmunaa ja ainakun sai kopin piti lisata valimatkaa. Taitavimmat kaverit heitti jo melkoisen matkan takaa. Kananmuna piti kopata kiinni hirvealla joustolla kasia taaksepain viemalla, koska muuten... Niin joskus on ollu kans mutalentopalloa. Laheinen oja on taytetty vedella, et sillei, et kyl Kanadan poikaki osaa, jos Suomessa on suofutista ja eukonkantoo.

Grad

Ensimmaisessa kuvassa nakyy huonosti thunderbird. Se oli kyl hieno. En saanu vaalennettua sita ohjelmalla, mika minulla on taalla kaytossa. Toisessa kuvassa puhuva vanha mies oli varmaan kylan vanhin. Oli vaikeaa meno. Piti molemmista kainaloista kantaa. Vihdoin paas puhumaan Holy...................


Grad tarkoittaa valmistujaisjuhlaa. Olin perjantaina Lustigin Henrin valmistujaisjuhlassa. Han valmistui Highschoolista. Juhla oli aikalailla erillainen kuin Suomessa. Siella soi kovalla musiikki ja sitten seinan takaa alkoi ilmestya omalla vuorollaan valmistuneita oppilaita. Yleensa tytto poika pareittain, (paitsi meikalaiset pojat 9). Kaikki oppilaat kuvattiin vahan Thunderbird auton edessa ja sitten he jatkoivat matkaa lavalle punaista mattoa pitkin kavellen valokeilan saattelemana. Juhlaan oli panostettu paljon ja se oli vahan niinkuin kylan yhteinen tapahtuma. Toinen merkittava ero "henkilopalvonnan"lisaksi suomalaiseen valmistujaisjuhlaan oli runsas yhteisten muistojen muisteleminen, mika mielestani oli mukava asia. Tosin koulu oli varsin pieni, etta se oli mahdollista(ja sama luokka monta vuotta). Mutta oli mielenkiintoista nahda miten erilailla juttuja voi tehda. Sen jalkeen oli Ry:lla oma tapahtuma. Se oli mielestani hyva. Sen verran maalliset oli juhlat, mut niin kai ne on nykyaan Suomessakin.

Alan tottua. Kaikki muuttuu tavalliseksi...

Kolme viimeista kuvaa talon pihasta ja ensimmaisessa kuvassa Peter ja 4 litran maitopurkki. Taal on yleisesti ottaen isommat pakkauskoot

Sulautumista

Paivissa on jo paljon samaa. Kaikki ei enaa uutta. Eilen siivottiin pihaa ja tanaan oon siivonnu taloa. Vasyttaa. Valilla tekee mieli Suomeen, mut taa on kylla se kaivattu pakkorako oppia kielta. On niin paljon opeteltavaa. Kertakaikkiaan.

Jussin sakot

Lustigin Jussille kavi vahan hullukurisesti, ku se osti uuden auton, vai vanhako se oli. Jussi sai muutaman paivan sisaan kaks kertaa sakot, ku silla ei ollu autovakuutusta. Molemmilla kerroilla rapsahti 500 dollaria. Jussi kertoi hymyssa suin tapahtumasta mulle, mutta otti kuitenkin autovakuutuksen.

Englannin kieli

Kielen tarkeyden huomaa hetkessa. Sita on oikeastaan aika tyhma, jos ei osaa kielta. Sita voi ajatella Suomessaki muualta tulleita vahan yksinkertaisina, ku ne ei ehka osaa kertoa syvallesimmista asioista.

Must tuntuu, et oon oppinu jo aika paljon kielta viikossa. Nollatasolta tassa lahettiinkin. Se on tosi mukava, ku oppii. Sita vahan ajatteli, et ei sita opi ja sit ku oppiikin, niin on se hienoo.

Sen on huomannu, et ihan sanakirja kadessa ei ehka tajua sanojen oikeata merkitysta.

Itsea ei kiinnosta opetella vain jotain kielta sen oppimisen takia, mut enkun kans on sillein iso palkinto tulossa. Siisti ajatella, et koulun saa suoritettua, voi lukea kansainvalisia tietolahteita, vaikka mista mielenkiintoisesta aiheesta ja sitten jos matkustelee, niin paasee vahan kovempaa eteenpain.

No joo, kyl oon ajatellu ottaa tast kielest vahan kans harrastuksen. Onhan tassa tekemista.

Mita tarkoittaa Hausa

Se on mun sivujen nimi niin kerron sen nyt tassakin. Se on laiskan miehen tapa sanoa How are you eli Miten menee eli taal vain tervehdys. Taitaa sivujen nimi pain Kanadaa, mut eikohan taa kielen opetteleminen tasta lahe. Eli Miten minunulla menee Kanadassa on niinku tarkotus sanoo.

Mita taalla on tapahtunut?

Paljon oon kokenu. Ei ehka niin erikoista, kaikki vaan tuntuu erilaiselta. Aluksi oli tunne, et aikasempi elama oli pyyhitty pois ja et nyt ma vaan oon taalla vahan niinku yksin, kun en osaa kielta ja tieda mita seuraavaks tapahtuu. Nyt on kokoajan ruvennu sopeutuu paremmin. Perus elamaa, jossa siinakin on oma kanadalainen mausteensa. Oikeastaan tutustun kahteen erilaiseen elinymparistoon kuin aiemmin Kanada ja syrjaseutu. Olen vahan sellainen ihminen, et en haikaile viimesen paalle viritetysta pihasta, vaikka puutarhurin poika oonkin. Taalla nurmikko rehottaa. Tosin nurmikko sisaltaa paljon isoja punkkejakin, joita sais olla kokoajan nyppimassa perheen kahen koiran ihosta.

Ollaan kayty Lustigeiden ystavilla aika mones paikkaa. Maatiloilla ja sillei. Pelasin ensimmasen kerran amerikkalaista jalkapalloa. En tajunnu saannoista mitaan juoksi vain mukana. Must tuntuu, et se on loppujen lopuksi hyva peli. Me pelattiin sellaisilla saannoilla, ettei tuu ruumiita. Ekan kerran jalkeen ollaan pelattu sita Lustigeilla. Mun jengi on aina havinny tahan mennessa, mut eikohan asia korjaannu.

Ma oon kuvannu paljon. Varmaan ihan perus kuvaa taallapain. Ompa kuvaan sattunu pollon poikaset (ihan lahelta) ja haisunaata. Haisunaata ei vaistany yhtaan, ku menin lahemmaks. Se rupes sahisee ja naytti, ku se ois ottanu askeleita eteenpain. Vahinko oli lahella. En tienny tai ajatellu, mita se ois voinu teha. Nimittain se spreijaa sellasta nestetta, et vaatteet haisee kaks viikkoo. Perheen nuorin poika Peter 11v. lahti sitten metsastaa sita piekkarin kans. Naata kerkes haipyy, ku Peter haki aseen, enka ma pitany silmal mihin se meni. Mua huvittaa ton Peterin tarmokkuus ja osaaminen. Ihanku ois isompiki poika ja mina iso tyhma oppipoika. Peter osaa tehda kaikki maholliset hommat. Oltiin tossa mm. hakemassa saunapuita metasta, oltu ampumas varpusia ja tehty retki yhteen laaksoon.



Sitten tehtiin Peterin kanssa Jirin haihin tervehdys taalta. Mul oli tetsoni paassa ja puhuin huonoa englantia. Aika koominen naky varmaan. Paavo M Petaja tai Markku from Finland tyyliin.

Tulevaisuudessa pitas varmaan ratsastaa hevosella, ku pojat pakottaa ja ehka ammun muutaman kojootinkin.

Missa asun

Tan paikan nimi on Conquest ja lahin kyla on Outlook ja kaupunki Saskatoon ja osavaltio Saskatchewan. Taa osavaltio itessaan on kuulemma isompi kuin Suomi. Taa on preeriaa. Oikeastaan puita on vain istutettuna ja suuria peltoja piisaa. Maa on aika tasaista, mutta vahan kumpuilevaa. Saa taalla on aika tuulista ja se kai voi muuttua nopeasti. Oli taal pahimmillaan 31C ja nyt on joku 7 astetta. Naitten talojen lampoeristys on jotain toistaluokkaa kuin Suomessa, siis paljon huokeampia, et sitten sisalla takki paalla, jos on kylma.

Ite asun sellaisessa paikassa, mis lahin naapuri on 5km:n paassa. Piha on kiva. Siel kasvaa paljon puita. Voi pelata amerikkalaista jalkapalloa ja sillei. Talossa ei suihkua, mut sauna lampee. Pihalla on paljon vanhoja autoja ja rakennuksia.

Asun perheessa. Kolme poikaa asuu kotona nuorin on 11 vuotta Peter, sit Karl alta 16v. ja Henri joku 18v. Mukavia poikia. Perheen aitin nimi on Doris ja han on toissa postitoimistossa.

Lentomatka Kanadaan

Se oli sitten kai yli 23 tuntia. lento oli myohassa sen 3 kolme tuntia. En ollu lentany, kuin kaks lentoa Suomessa sita ennen. Olihan sita vahan hukassa kielitaidon suhteen, mut hyvin meni. Oli ainakin aikaa vaihtaa konetta. Kylhan ma siel vahan pyorin, niinku hyrra, joka ei tieda pudotako poydalta, vaiko pyoria vai mita. Ainakin se tuli selvaks, et puheen ymmartaminen on tarkea osa elamaa.

Lensin Frankfurtin kautta. Sielta lahettaessa mun viereen tuli istumaan saksalainen hunajakauppias Klaus Moller. Se olikin tosi hyva, ku se auttoi maahantulopapereis ja muissa. Se oli myos aika innokas puhuu englantia. Vahan nauratti kanadalaisia se mun englanti. Ei pahalla.

Viimenen valilasku oli Ottawassa. Siel piti tullissa vahan selvittaa asioita, mul oli onneks kutsukirje mukana ja se auttoi paljon. Siella sitten Ottawassa venattiin seuraavaa lentoa 6 tuntia. Kanadalaiset ei valittanu. Pikemminki niilla oli hauskaa. Smal talk paasi vauhtiin ja taysin tuntemattomat ihmiset rupes keskustelemaan mukavasti. Heittivat lappaa ja sillei. Naytti silta, et voi menna juttelee kenen kaa tahansa. Tuli vahvasti mieleen miksi nain ei ole Suomessa, kun naytti niin mukavalta.

Havetti aika paljon tulla Saskatooniin 3 tuntia myohassa, kun en saanut viestia vastaantulijoille perille. Siita viela tunnin matka perille. Oli niin pimea, etten oikeen tiennyt minne olen tullut. Oli kylla aika janna tunne, ku oli matkustanu niin paljon. Siis valvonut tavallaan yhen yon yli, ku en nukkunu, kun ihan pikkusen lentokoneessa. Alla oli vahan nukuttuja oita muutenkin. Kavereita kavi moikkaamassa ennen lahtoa ja Jirin polttarit.